Jättisipuli
JÄTTISIPULI
Jättisipuliksi kutsutaan suurikokoisia kepasipulilajikkeita. Iso sipuli on muodoltaan usein hyvin pitkäkaulainen ja painaa keskimäärin 0,5 – 1 kg. Sen maku on keltasipulin makua miedompi, joten se sopii hyvin ruoan perusraaka-aineeksi piiraisiin ja haudutettavaksi renkaina sekä raaka syötäväksi erilaisiin salaatteihin ja leivän päälle.
KELTASIPULI (Allium cepa)
Keski-Aasiasta kotoisin oleva keltasipuli on hyvin vanha viljelykasvi. Niin Kiinassa kuin Egytissäkin sitä on viljelty yli 3000 vuotta. Sipuleita arvostetaan erityisesti kulinarististen ominaisuuksiensa takia. Lääkinnällisten ominaisuuksiensa puolesta sipulia pidetään nykyään jopa fuktionaalisina elintarvikkeina. Sipulin voimakas maku ja tuoksu johtuvat rikkiyhdisteitä sisältävistä aromaattisista öljyistä, jotka haihtuvat sipulia hienonnettaessa tai kuumennettaessa. Sipulin kuoriminen helpottuu, kun se tehdään juoksevan veden alla tai sipulit kastetaan hetkeksi kylmään veteen. Suomen kesän valoisissa oloissa viljellyn sipulin maku on vielä voimakkaampi kuin etelämmässä kasvaneilla sipuleilla.
Keltasipulia on kahta tyyppiä, litteänpyöreitä ja pyöreitä. Sipulia käytetään keitto-, laatikko-, pata- ja wokruoissa sekä raaka-aineena että mausteena. Raaka-aineeksi se sopii kala-, liha- ja vihannesruokiin. Haudutetut sipulirenkaat sopivat niin jauhelihapihville kuin maksapihveillekin. Sellaisenaan sipulia voi tarjota keitettynä, uunissa tai pannulla haudutettuna tai grillattuna. Jauheliharuokia ei useinkaan valmisteta ilman sipulia. Sipuli sopii myös pikkelseihin, marinaadeihin, salaatteihin, piirakoihin ja paistoksiin.
Sipulin kuoria on vanhastaan käytetty esimerkiksi lankojen, kankaiden ja pääsiäismunien värjäämiseen.
Kuivattu sipuli homehtuu helposti kosteassa. Siksi sipulit tulisikin säilyttää ilmavassa paikassa mielellään kylmässä, +2 – +5 asteessa.