KIRJOVEHKA (Dieffenbachia maculata)

Kirjovehkaa kasvatetaan pääasiallisesti värikkäiden, isokokoisten lehtien vuoksi, vaikka kasvit kukkivat vähäpätöisin, suojuslehden ympäröimin puikelokukinnoin. Isokasvuisimmat kirjovehkat saattavat kasvaa jopa 2 metrin korkuisiksi kuudessa vuodessa, mutta yleensä suositaan lyhyitä, tuuheita kasveja. Koko kasvi on myrkyllinen, joten pidä hansikkaita käsissäsi kasvia käsitellessä, tai pese kädet huolellisesti jälkeen päin.

Kirjovehka sietää hyvin leikkausta ja kasvia voidaankin lisätä helposti varsipistokkaista. Lehdettömät varrenpalat juurtuvat helposti korkeassa lämpötilassa hiekan ja turpeen seoksessa. Kasvia voidaan monistaa myös irrottamalla tyveltä versoja ja juurruttamalla ne pienissä ruukuissa. Leikkaamalla voidaan nuorentaa ja tuuheuttaa liian pitkäksi kasvanutta kasvia. Kirjovehka viihtyy valoisassa, mutta suoralta auringonvalolta suojatussa paikassa. Se viihtyy hyvin lämpöisissä nykyajan asuinhuoneissa. Kasvia ei saa kuitenkaan sijoittaa lämpöpatterin viereen, jolloin lehtiin voi ilmestyä polttolaikkuja. Sijoituspaikka ei saa olla myöskään oven tai ikkunan kylmässä vedossa. Kasvukautena keväällä ja kesällä kirjovehka kastellaan usein ja runsaasti. Joka kastelukerta voidaan antaa mietoa lannoitetta. Talvikuukausina kastelua ja lannoitusta vähennetään.

Kirjovehkaa on saatavilla monia eri lajikkeita, joissa lehtien väritys ja muoto vaihtelee. Lehdet ovat vihreän, valkoisen tai keltaisen kirjavia. Lehtien muoto vaihtelee pitkänomaisesta leveään. Näyttäviä ja sisustuksellisia viherkasviryhmiä saadaan aikaanistuttamalla esimerkiksi kaksi tai kolme kirjavalehtistä kasvia samaan suureen astiaan. Vehkat ovat osoittautuneet erittäin hyviksi ilman puhdistajiksi ja kosteuden haihduttajiksi sisätiloissa.