VERENPISARA (Fuchsia Speciosa-hybr., F. Triphylla-hybr.)

Kasvin alkuperämaa on Keski- ja Etelä-Amerikka, missä verenpisarat kasvavat pikkupensaina kosteissa vuoristolaaksoissa aina 3000 metrin korkeudessa saakka. Pääasiassa verenpisaraa viljellään ulkokäyttöön, mutta se on myös vanha, tunnettu ruukkukasvi.

Verenpisaralajikkeisto on erittäin laaja. Verenpisarasta on olemassa pystykasvuisia, puolittain riippuvia ja täysin riippuvia lajikkeita. Värivalikoimassa löytyy yksi- ja kaksivärisiä valkoisesta ja vaaleanpunaisesta punaiseen ja lilan eri sävyihin.

Verenpisara on 30-40 cm korkeaksi kasvava uskollinen puolivarjon kukkija. Sen sateenkesto on hyvä, mutta voimakkaassa tuulessa taivasalla versot saattavat murtua. Verenpisara pitää runsaasta ja tasaisesta kastelusta eikä näin ollen kestä pitkäaikaista kuivuutta. Lannoitus voidaan antaa jokaisen kastelun ohella. Verenpisaran voi säilyttää talven yli viileässä ja valoisassa paikassa varovasti kastellen.

Sitä on saatavana myös rungollisena. Verenpisaraa voidaan käyttää amppelikasvina, ruukuissa tai maahan istutettuna.

Kyynelverenpisara on näyttävä ja voimakas 30-50 cm korkeaksi kasvava myös varjoisemmassa paikassa menestyvä kasvi. Sen punertava, tummanvihreä lehdistö muodostaa rauhallisen pohjan, josta pitkät ja kapeat pirteän oranssit kukat erottuvat loistavasti. Upea väri korostuu, kun vierellä kasvaa jotain vaaleaa ja matalampaa.