Sirkkalehti on kotimaisten herkkujen merkki!

Kun valitset Sirkkalehdellä merkittyjä puutarhatuotteita, valitset samalla makua, ravintoa, lähellä tuotettuja raikkaita herkkuja ja suomalaista työtä. Merkki auttaa tunnistamaan kaupassa vihannekset, marjat, hedelmät ja kukat, joiden alkuperämaa on Suomi.

Maku

Kotimaisissa puutarhatuotteissa maistuvat pohjoiset kasvuolosuhteet ja viljelijöiden ammattitaito: auringonvalo, viileät yöt sekä lajikkeet, jotka on valittu suomalaiseen ympäristöön sopiviksi. Tuoreena poimittu tai nostettu sato pääsee nopeasti pellolta, kasvihuoneesta tai puutarhasta kauppaan ja keittiöön, jolloin maku, rakenne ja aromit ovat parhaimmillaan.

Makea mansikka, rapea kurkku, mehukas tomaatti, pirteä omena ja täyteläinen palsternakka kertovat kaikki satokauden parhaista hetkistä.

Kotimaisista kasviksista löytyy kaikille omat suosikit. Makuun vaikuttaa myös kypsennystapa, maustaminen tai annoksen muut raaka-aineet. Suutuntumalla ja ulkonäöllä on paljon merkitystä ruuan maistuvuuteen, jätä siis kasvikset rohkeasti napakoiksi ja rapeiksi, mausta houkuttelevasti ja aseta tarjolle koko väriloistossaan. Kotiin kannattaa ennakkoluulottomasti ostaa monipuolisesti kasviksia ja ottaa ne osaksi arjen ruokailoa.

Ravitsemus

Kasvikset, marjat ja hedelmät ovat hyvinvointia tukevan ruokavalion perusta. Niistä saadaan ruokavalioon kuitua, vitamiineja, kivennäisaineita ja erilaisia bioaktiivisia yhdisteitä, jotka tukevat elimistön normaalia toimintaa ja auttavat tekemään arjen ruoasta kevyempää, värikkäämpää ja monipuolisempaa. Kaikki kasvikunnan tuotteet ovat kepeää syötävää, joita voi lisätä joka aterialle huoletta. Sesongin mukaisesti hankitut kasvikset ovat myös edullista ruokakaapin täytettä. Mitä värikkäämmin päivän kasviskokonaisuuden saa koostettua, sitä enemmän siitä saadaan erilaisia ravintoaineita ja makuja.

Hyvä tavoite on syödä kasviksia, marjoja ja hedelmiä useita kertoja päivässä, kaikilla aterioilla. Uusien ravitsemussuositusten mukaan kasviksia tulisi syödä päivässä 500–800 g päivässä. Tästä määrästä puolet (noin 250–400 g) tulisi olla tuoreita tai kypsennettyjä vihanneksia ja juureksia, ja toinen puoli marjoja ja hedelmiä. Peruna ei sisälly tähän määrään. Ravitsemussuositusten mukaan peruna on terveellinen ja ravitsemuksellisesti rikas perusruoka, joka kuuluu osaksi monipuolista lautasmallia. Perunaa voi hyvin syödä päivittäin, kunhan huomioit terveelliset valmistustavat. Keitetty tai höyrytetty peruna on klassikkolisäke, kepeä ja maistuva perunalisuke syntyy myös uunissa kypsentämällä.

Saatavuus ja helppokäyttöisyys

Sirkkalehdellä merkittyjä tuotteita löytyy ruokapöytään eri muodoissa ympäri vuoden. Tuoretuotteet ovat parhaimmillaan satokaudella, ja kotimaisista kasvihuonevihanneksista ja yrteistä nautitaan läpi vuoden. Arkea täydentävät hyvin säilyvät juurekset, perunat, sipulit, omenat, pakasteet ja muut valmisteet.

Helppokäyttöisyys tekee puutarhatuotteista arjen ruokasankareita. Porkkanat, kurkut, tomaatit, paprikat, omenat, päärynät ja marjat maistuvat sellaisenaan välipalana, juurekset paahtuvat uunissa lähes itsestään ja pakastemarjat sujahtavat smoothieihin, puuroihin ja leivontaan.

Pakastevihanneksista syntyy keitto kuin itsestään! Pakastimesta löytyvät sesongin ulkopuolella myös ikivihreät klassikot: kotimaiset herneet ja pinaatti. Kun kasviksia pitää näkyvillä ja valmiiksi pestyinä tai pilkottuina, niitä tulee käytettyä huomaamatta enemmän päivän mittaan.

Monipuolisuus

Suomalainen sato taipuu moneen makuun, ruokavalioon ja tilanteeseen. Siitä syntyy raikkaita salaatteja, ruokaisia keittoja, värikkäitä uuniruokia, lisäkkeitä, välipaloja, jälkiruokia, säilykkeitä ja juomia. Sama raaka-aine voi olla arkinen ja tuttu, mutta pienellä maustamisella ja uusien makuparien kanssa siitä syntyy aivan uusi makuelämys.

Sesonkien mukaan syöminen on todellista arjen luksusta, eikä kotimainen satokausi rajoitu vain keskikesään. Keväällä odotetaan ensimmäisiä varhaistuotteita ja varhaisia kotimaisia marjoja, kesällä nautitaan runsaasta marja- ja avomaavihannessadosta, ja syksyllä vuorossa ovat juurekset, kaalit, omenat sekä satokauden loppupään marjat. Kotimaisten marjojen sesonki ulottuu parhaimmillaan toukokuulta marraskuulle, ja kotimaista omenaa on saatavilla pitkälle kevääseen, usein ainakin huhtikuulle saakka. Talvella ruokavuotta täydentävät varastovihannekset, pakastetut kesän maut sekä kotimaiset kasvihuonevihannekset ja yrtit, joita on tarjolla ympäri vuoden. Sirkkalehti-merkityistä raaka-aineista rakentuu ruokavuosi, joka elää vuodenaikojen mukana ja palvelee arkea joka päivä.

 

Jäljitettävää kotimaista

Sirkkalehtimerkki on kuluttajalle helppo tapa tunnistaa suomalainen alkuperä. Sitä voidaan käyttää suomalaisissa puutarhatuotteissa, kuten vihanneksissa, marjoissa, hedelmissä ja perunassa. Sirkkalehti- merkki voi löytyä myös kukista ja taimistotuotteista, vaikkapa keväisestä tulppaanikimpusta tai puutarhaan istutettavasta taimesta.

Sirkkalehtimerkin käyttö perustuu merkin ehtoihin ja tuotteen suomalaiseen alkuperään. Pakkausmerkintöjen avulla tuotteen alkuperä voidaan selvittää, ja viljelijät sekä pakkaamot noudattavat omavalvontaa, viranomaisten vaatimuksia ja käytössä olevia laatujärjestelmiä. Laatujärjestelmiin liittyy myös ulkopuolista auditointia. Kasvinsuojeluaineita käytetään vain tarpeeseen ja ohjeiden mukaisesti, ja suomalaisista elintarvikkeista löytyy jäämävalvonnassa erittäin vähän kasvinsuojeluainejäämiä.

Suomessa on hyvät vesivarannot kaikkeen maataloustuotantoon, ja meillä esimerkiksi kasteluvesi tai vaikkapa perunoita kauppakunnostettaessa käytettävä pesuvesi on puhdasta ja raikasta. Tämän takia suomalaiset marjat voi syödä kuumentamatta, kun taas ulkomaiset pakastemarjat suositellaan kuumennettavaksi kiehuvaksi ennen käyttöä.

Kotimainen tuotanto

Puutarha-alan tuotteet ovat viljelijöiden ammattitaidon ja pitkäjänteisen työn tulosta. Suomalainen kasvukausi on lyhyt mutta intensiivinen, ja tuotantoa tehdään avomaalla, kasvihuoneissa, puutarhoissa ja marjatiloilla eri puolilla Suomea.

Puutarhatuotanto vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja työllistää viljelijöiden lisäksi maatilatyöntekijöitä, kuljetusalaa, jatkojalostajia, pakkaajia ja monia muita ruoka-alan ammattilaisia. Kun suomalaiselle sadolle on kysyntää, alalla on paremmat edellytykset investoida, kehittyä ja tarjota laadukkaita tuotteita myös tulevaisuudessa.

Huoltovarmuus

Kotimainen ruuantuotanto on osa huoltovarmuutta. Se tarkoittaa, että ruokaa pystytään tuottamaan, jalostamaan ja toimittamaan kuluttajille myös muuttuvissa tilanteissa. Mitä monipuolisempi ja elinvoimaisempi kotimainen ruokaketju on, sitä paremmin Suomi selviää häiriöistä, kuten kansainvälisen kaupan ongelmista, sääolojen vaihteluista tai muista poikkeustilanteista.

Puutarhatuotteiden huoltovarmuus rakentuu toimivasta sesonkiketjusta, kannattavasta viljelystä ja siitä, että sato löytää tiensä kauppoihin ja kuluttajien lautasille silloin, kun se on parhaimmillaan. Sirkkalehtimerkki on herkkumerkki, mutta myös muistutus siitä, että jokainen arjen valinta voi vahvistaa suomalaista ruokaturvaa.