(Solanum tuberosum)

Peruna on kotoisin Etelä-Amerikasta Andien rinteiltä, jossa sitä on viljelty jo tuhansia vuosia. Eurooppaan peruna tuli espanjalaisten maailmanmatkaajien mukana 1500-luvulla, mutta vasta 1700-luvulla se alkoi olla merkittävä ravinnonlähde. Suomalaiset oppivat tuntemaan perunan vasta 1760-luvulla. Toki pappiloissa ja muissa edistyksellisissä paikoissa perunaa oli syöty jo pari vuosikymmentä aiemmin, mutta tavalliselle rahvaalle se tuli tutuksi, kun Pommerin sodasta palaavat sotamiehet toivat mukanaan mukuloita ja istuttivat ne maahan. Monet maistoivat ensin vihreitä varsimukuloita ja kauhistelivat niiden karvasta makua, ennenkuin löysivät oikean käytettävän kasvinosan: turvonneen maavarren pään eli mukulan.

Perunan maanpäälliset vihreät osat ovat myrkyllisiä. Ne sisältävät solaniini -nimistä alkaloidia, samaa jota syntyy valoon joutuneissa mukuloissa ja saa ne vihertymään. Vihertyneitä mukuloita ei pitäisi syödä, sillä solaniini ei hajoa edes keitettäessä. Säilytäthän perunasi siis valolta suojattuna + 4 - +5 asteen lämpötilassa. Viileämmässä perunat imeltyvät ja lämpimämmässä ne alkavat itää.

Peruna on monikäyttöinen ja edullinen peruselintarvike, jota tulisi käyttää huomattavasti nykyistä enemmän. Suositus perunan kulutukseksi on n. 90 kg/henki, kun se nykyään on vain noin 60 kiloa vuodessa. Käyttöä voit lisätä valitsemalla sopivan perunan kuhunkin käyttötarkoitukseen. Kiinteämaltoiset (vihreä värikoodi) lajikkeet sopivat salaatteihin, laatikoihin ja keittoihin, jauhoiset (punainen värikoodi) taas paremmin muusiksi, uuniperunoiksi ja leivontaan. Myös kaikkiin ruokiin soveltuvia yleislajikkeita (keltainen värikoodi) on runsaasti. Ruokateollisuus vaatii perunoilta tasalaatuisuutta ja usein myös muita sisäiseen laatuun liittyviä erityisperunoita, kuten alhaista sokeripitoisuutta, joten sen ja tärkkelysteollisuuden tarpeisiin on omat lajikkeensa.

Peruna voi olla myös "merkkituote", kuten Manteliksikin kutsuttu Lapin Puikula -peruna.

"Uusia" eli varhaisperunoita ovat määritelmän mukaan perunat, joista kuoren tulee irrota hankaamalla. Varhaisperunaksi sopivat nopeasti satoa tuottavat lajikkeet, kuten yleensä ensimmäisenä markkinoille tuleva Timo. Timo on Suomessa jalostettu suurimukulainen lajike, joka sopii erityisesti varhaissadon tuottamiseen, sillä syyssadoissa useimmat lajikkeet ohittavat sen. Heinäkuun puolivälissä kauppoihin tulevat Siikli ja Amazone, muut lajikkeet elokuussa.

Keittoihin, laatikoihin ja salaatteihin sopivia lajikkeita ovat:

Bintje, joka on vanha, satoisa lajike Hollannista. Hyvä käyttölaatu mahdollistaa sen käytön myös ruokateollisuudessa, esimerkiksi ranskanperunan valmistuksessa.

Siikli on Saksassa 30-luvulla kauppaan tullut, lähinnä kotitalouskäyttöön sopiva syysperuna.

Amazone, varhais-, syys- ja myös yleisperunaksi soveltuva jauhoinen lajike Hollannista.

Nicola, Hollannissa jalostettu melko myöhäinen, satoisa lajike, jonka mukulat ovat pitkänomaisia.

Ukama ja Adora, Hollannista peräisin olevat, varhaisperunaksikin soveltuvat lajikkeet.

Asterix on punakuorinen, satoisa, soikeamukulainen lajike Hollannista. Asterix ei tummu raakana eikä keitettynä, joten se soveltuu hyvin myös ruokateollisuuden käyttöön.

Perunamuusiin, uuniperunaksi ja leivontaan soveltuvia jauhoisia lajikkeita:

Rosamunda on punakuorinen, suurimukulainen lajike Ruotsista, joka soveltuu erittäin hyvin uuniperunaksi.

Van Gogh, hollantilainen melko jauhoinen lajike. Se kuuluu eniten viljeltyjen lajikkeiden joukkoon.

Pito on pitkään ollut suomalaisten suosima perunalajike. Tästä suomalaisesta soikeamukulaisesta lajikkeesta saakin varsin maukasta muusia. Myöhäisyytensä takia se on varsin epävarma viljeltävä ja se onkin alkanut väistyä varmempisatoisten, nopeammin tuleentuvien lajikkeiden tieltä.

Yleisperunaksi kaikkiin ruokiin ja keitettynä tarjottavaksi soveltuvia lajikkeita:

Hollantilaiset Van Gogh, Vital, ruokateollisuudenkin käyttämä Fambo sekä kulmikas- mukulainen Hertha

Ruotsalaiset pitkänsoikeat Sabina ja Matilda ovat melko aikaisia talviperunoita

Kotimaisiakin uutuuksia on tulossa: pyöreänsoikeamukulainen Kulta on suhteellisen aikainen, runsasmukulainen syys- ja talviperuna. Satu on melko jauhoinen, moneen käyttöön soveltuva lajike. Sini on kiinteämaltoinen ja Suvi on jauhoinen, hyväsatoinen, suurimukulainen ruokaperuna.

Peruna luokitellaan varhaisperunaa lukuunottamatta kolmeen luokkaan: erikoisluokan perunat ovat käytännössä virheettömiä, I luokassa saa kelpaamattomia tai viallisia olla enintään 6 %, luokittelemattomana myytävissäkin korkeintaan 10%. Suurin osa nykyisin myytävästä perunasta myydään pestyinä ja turvetettuina joko irtomyynnissä tai pienpakkauksissa.