Puhtaita vihanneksia käsityönä

Siskosten Vihannestilalla Säkylässä vihannesten viljely on pitkälti käsityötä. Suurin osa rikkaruohoista kitketään kuokalla, ja sato myös korjataan käsin. Pelloilta nousee muun muassa jäävuorisalaattia, jonka kasvattaminen vaatii kärsivällisyyttä.

Siskosten Vihannestilalla on viljelty avomaan vihanneksia 1950-luvulta lähtien. Silloin tila ei tosin vielä ollut siskosten, vaan heidän pappansa, joka viljeli palkohernettä, punajuurta, porkkanaa ja lanttua.

Papan työtä jatkoi siskosten isä, joka laajensi valikoimaa ja kokeili kaikkea vesimelonista ja maissista lähtien. Vuodesta 2015 lähtien Santra ja Sofia Lähteenmäki ovat vastanneet tilasta.

Nykyään tilalla viljellään yli kahtakymmentä eri vihannesta mahdollisimman puhtain menetelmin. Vihannesten herkullinen maku on siskoksille tärkeää.

”Käytämme mahdollisimman vähän kasvinsuojeluaineita. Suurin osa rikkaruohoista kitketään käsin kuokalla. Emme käytä raskasmetallia sisältäviä lannoitteita, eikä lähistöllä ole teollisuutta tai suuria valtateitä”, Sofia kuvailee siskosten viljelyfilosofiaa.

Yksi tilan viimeaikaisista uudistuksista on automatisoitu kylvölinjasto.

”Olemme kasvattaneet kaikki vihannekset siemenestä asti omalla tilalla, ja nyt voimme tarjota muillekin viljelijöille mahdollisuuden kylvölinjaston käyttöön”, Sofia kertoo.

Jäävuorisalaatti – ei kärsimättömille viljelijöille

Jäävuorisalaatti on kuulunut tilan valikoimiin 1990-luvulta lähtien. Se on siskosten mukaan melko vaativa viljeltävä.

”Jäävuorisalaatille ei ole olemassa minkäänlaisia rikkakasvien torjunta-aineita, joten kitkettävää riittää. Käytämme riviväliharaa, mutta se puhdistaa vain istutusrivien välit. Loput kitkemme käsin, kuokalla, 3–4 kertaa kasvukaudessa. Siinä on tosi iso työ”, Sofia toteaa.

Kuten nimikin kertoo, jäävuorisalaatti ei pidä kuumasta. Siksi se on nimenomaan avomaan vihannes eikä sovi kasvihuoneeseen.

Jäävuorisalaatin taimet istutetaan huhtikuussa, ja alkuun niiden päällä pidetään harsoa. Koska yöt ovat keväällä kylmiä, mutta päiväsaikaan harson alla voi tulla kuuma, työtä riittää tässäkin vaiheessa.

”Pistetään peitto päälle ja peitto pois, peitto päälle ja peitto pois”, Santra kuvailee.

Säilytä kylmässä, nauti tuoreena

Siskosten tilan ensimmäiset jäävuorisalaatit ovat valmiita kerättäväksi kesäkuun lopulla, ja satokausi kestää pari kuukautta. Tuore kotimainen salaatinkerä on herkullinen ja raikas.

”Meidän jäävuorisalaattimme on maultaan hyvin makea, vähän hernemäinen. Parhaimmillaan se on tuoreena, mahdollisimman pian pellolta nostamisen jälkeen nautittuna”, Sofia sanoo.

”Yleisestä käsityksestä poiketen jäävuorisalaatti on myös hyvä kivennäisaineiden ja vitamiinien lähde”, Santra huomauttaa. ”Se sisältää esimerkiksi kaliumia, folaattia ja muita B-ryhmän vitamiineja.”

Pellolta keräämisen jälkeen salaatit lähtevät saman vuorokauden aikana asiakkaille. Suoraan pellosta ne pääsevät kylmäsäilytykseen, ja myös tilan pakkaamo on kylmässä. Parhaassa tapauksessa kylmäketju säilyy kaupan kautta kotijääkaappiin asti. Kuumaan autoon jäävuorisalaattia ei pidä unohtaa.

Luonnon kierto rytmittää työtä

Santra ja Sofia pitävät työstään, joka noudattelee luonnon omaa rytmiä. Keväällä on kylvöt, sitten kasvukausi, ja kesällä ja syksyllä korjataan satoa.

”Talvella käymme läpi kasvukauden aikana esiin nousseita kehittämisideoita ja teemme niiden pohjalta suunnitelmat seuraavalle kaudelle”, Santra kertoo.

Talvella on aikaa myös lomailla.

”Kaikkein kiireisimpään aikaan ei edes haluaisi pitää lomaa. Työstä nauttii niin paljon, että olisi kamalaa olla poissa juuri silloin. Kun töitä on, niitä tehdään”, siskokset linjaavat.

Työssä parasta on heidän mielestään maalla asumisen onni.

”Täällä on tilaa olla ja elää. Saamme kasvattaa kasviksia omassa maassa, raikkaassa ilmassa. Haluamme edistää suomalaisten hyvinvointia tarjoamalla heille puhtaita, tuoreita ja herkullisia tuotteita”, Santra kiteyttää.

Hyvinvointia Suomesta

Yhteistyökumppaneina

Rena grönsaker som handarbete

På Siskosten Vihannestila i Säkylä är odling av grönsaker till stor del ett hantverk. De mesta av ogräset utrotas med en hacka och skörden skördas också för hand. På åkrarna växer bland annat isbergssallat, som kräver tålamod av odlarna.

På Siskosten Vihannestila har det odlat frilandsgrönsaker sedan 1950-talet. Men vid den tiden var gården ännu inte systrarnas, utan gården tillhörde deras farfar som odlade ärter, rödbetor, morötter och kålrot.

Systrarnas pappa fortsatte på farfars och utökade sortimentet och prövade allt från vattenmelon och majs. Sedan 2015 har Santra och Sofia Lähteenmäki varit ansvariga för gården.

Idag odlar de mer än tjugo olika grönsaker enligt så rena metoder som möjligt. Grönsakernas läckra smak är viktig för systrarna.

”Vi använder så lite växtskyddsmedel som möjligt. De mesta av ogräset rensar vi för hand med en hacka. Vi använder inte gödselmedel som innehåller tungmetaller, och det finns inga industrier eller större riksvägar i närheten ”, säger Sofia då hon beskriver systrarnas odlingsfilosofi.

En av de senaste förnyelserna på gården är den automatiska sålinjen.

”Vi har drivit upp alla grönsaker från utsäde på vår egen gård, och nu kan vi erbjuda andra jordbrukare möjlighet att använda sålinjen”, säger Sofia.

Isbergssallt – inget för otåliga odlare

Isbergssallat har varit en del av gårdens sortiment sedan 1990-talet. Enligt systrarna är den ganska krävande att odla.

”Det finns inga växtskyddsmedel av något slag för isbergssallat, så det finns mycket att rensa. Vi använder en radhacka, men det rensar bara avståndet mellan planteringsraderna. Vi rensar resten för hand med hacka 3–4 gånger under en växtsäsongen. Det är ett riktigt stort jobb”, säger Sofia.

Som namnet antyder gillar isbergssallat inte varmt. Därför är det uttryckligen en frilandsgrönsak som inte passar att odlas i växthus.

Isbergssallatsplantorna planteras i april och i början täcks odlingarna med fiberduk. Eftersom nätterna är kalla på våren, men under dagen kan det bli varmt under duken, så det finns också tillräckligt med arbete i detta skede.

”Vi sätter på täcket och tar av täcket, sätter täcket på och tar av täcket”, beskriver Santra.

Förvara kallt, avnjut färsk

Den första isbergssallaten från systrarnas gård är klar att skördas i slutet av juni och skördesäsongen varar ett par månader. De färska inhemska salladshuvudena är utsökta och fräscha.

”Vår isbergssallat smakar väldigt söt, lite ärtlik. Bäst är sallaten som färskt och då den avnjuts så fort som möjligt efter att ha skördats”, säger Sofia.

”I motsats till vad många tror är isbergssallad också en bra källa till mineraler och vitaminer”, påpekar Santra. ”Den innehåller till exempel kalium, folat och andra B-vitaminer.”

Efter att sallaten har skördats från fältet körs de till kunderna under samma dag. Efter att ha skördats förs sallaten till kylförvaring och även gårdens förpackningsrum är kallt. I bästa fall bibehålls kylkedjan via butiken hela vägen till hemmakylskåpet. En isbergssallat ska inte glömmas i en varm bil.

Naturens cykel ger arbetet rytm

Santra och Sofia gillar sitt arbete som följer naturens egen rytm. På våren görs sådden, sedan kommer växtsäsongen, och på sommaren och hösten skördas grödan.

”På vintern går vi igenom utvecklingsidéerna som föddes under växtsäsongen och utgående från dem gör vi planer för nästa säsong”, säger Santra.

På vintern finns det också tid för semester.

”Under den mest brådskande tiden skulle jag inte ens vilja ta semester. Jag tycker så mycket om arbetet så det skulle vara hemskt att vara borta just då. Då det finns arbete, så ska arbetet skötas”, säger systrarna.

Det bästa med deras arbete är enligt dem lyckan att få bo på landet.

”Här finns det utrymme att vara och att leva. Vi får odla grönsaker i vår egen jord och i frisk luft Vi vill främja finländarnas välbefinnande genom att erbjuda dem rena, färska och läckra produkter, avslutar Santra.

Välmående från Finland

I samarbete med