Proteiinit eli valkuaisaineet koostuvat aminohapoista. Ihmisen elimistö ei pysty valmistamaan kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja itse, vaan ne on saatava ravinnosta. Katso suositeltavat päiväannokset kohdasta Ravitsemussuositukset.

Proteiinit ovat ensisijaisesti suojaravintoaineita, vaikka elimistö voi käyttää niitä myös energian lähteenä. Mikäli proteiineja saadaan yli kulutetun energiamäärän, ylimäärä muuttuu energiaksi ja varastoituu rasvana. Jos taas elimistö ei saa riittävästi energiaa hiilihydraateista ja rasvoista, se käyttää ravinnon tai tarvittaessa vaikka kudosten proteiineja polttoaineena.

Mistä ?

Eläinproteiineissa kuten lihassa, kalassa, maidossa ja munissa on kaikkia ihmisen elimistölle välttämättömiä aminohappoja. Näistä lähteistä saatavat aminohapot pystyvät yksinään ylläpitämään elimistön proteiinituotantoa. Siksi eläinproteiinia kutsutaan hyvälaatuiseksi proteiiniksi.

Kasvikunnan tärkeimmät proteiinien lähteet ovat viljavalmisteet, herneet, pavut ja pähkinät. Muissa kasviksissa on niukasti proteiineja. Pelkästä kasvisruuastakin voi saada riittävästi proteiineja, kun Proteiinien keskeisimmät lähteet ateriaan sisältyy monipuolisesti eri kasviksia, joiden sisältämät proteiinit täydentävät toistensa aminohappokoostumusta.

Lue lisää kasvisruokavalion proteiineista

Miksi ?

Ihmisen elimistö tarvitsee proteiineja kudosten kasvuun ja uusiutumiseen. Proteiinit toimivat myös elintoimintoja säätelevien hormonien ja entsyymien rakennusaineina. Elimistön immunologinen systeemi eli vasta-aineet ovat myös proteiineja.

Proteiinien keskeisimmät lähteet näet klikkaamalla vuoroin ruoka-aineympyrän kutakin lohkoa